TARVASJOEN KIRKKO Kolmas ja nykyinen, Tarvasjoen kirkko on valmistunut alkusuvesta 1779. Kirkon rakentajana on ollut Mikael Hartlin-Piimänen (1748-1820). Kirkko on ristikirkko. Kirkon sidehirsiin on maalattu neljä eri tekstiä:         - Minä olen tie, totuus ja elämä.         - Lähestykää Jumalaa niin hän lähestyy teitä.         - Hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä.         - Herra on oleva sinulle ijäisenä valona. Vanhasta kirkosta on säilynyt saarnastuoli vuodelta 1746. Vanha alttaritaulu 1745, vaskinen pallokruunu ja kynttiläkruunu, kaksi kirkonkelloa sekä osa vaatteista ja astioista. Tarvasjoki sai ensimääisen oman kirkkoherran 1910, hän oli K.K. Turtola. Alttaritaulu on taiteilija V. Ylisen jäljennös tanskalaisen J. Kronbergin maalauksesta "Kristuksen ylösnousemus", se valmistui 1921. Kynttilöistä ja öljyvaloista kirkossa luovuttiin vasta 1933 jolloin kirkkoon laitettiin sähkövalot. Urut uusittiin 1973. Urut ovat vuodelta 1887 H. Zachariaksenin tekemät. Alastaron eli Euran, kuten saarnahuonekuntaa oli 1600-luvun loppupuolella alettu kutsua, nimi virallistettiin, 20.10.1859 Euran kappeliseurakunnaksi. 6.12.1909 olleessa kirkonkokouksessa vaihtui Euran kappeli nimeksi: Tarvasjoen seurakunta. TARVASJOEN SANKARIHAUTA Talvi- ja jatkosodissa 1939-1944 kaatui yhteensä 82 tarvasjokelaista sankarivainajaa. Tämä määrä vastasi peräti 4 % paikkakunnan väestöstä. SEURAKUNTATALO Tarvasjoen seurakunta osti vuonna 1968 maanviljelijä J.F.Fingerroosin perillisiltä Rauhaniemen rukoushuoneen, joka siitä lähtien on ollut seurakuntatalona. KANSLIA Seurakunnan kanslia sijaitsee samassa pihassa seurakuntatalon kanssa. PAPPILA Hiidenmäen pappila rakennettiin vuonna 1897. 7.3 1904 Keisarillinen senaatti myönsi sille kirkollisvirkatalon oikeudet.

PARTIOMAJA
PAPPILAN AITTA Toimii tänä päivänä jätepaperin keräyspisteenä. Voit tuoda sinne kotitaloudessasi kertyvän sanomalehti ym. paperit ja tukea näin seurakunnan tekemää lähetystyötä.